Kaksi vanhaa naista - Velma Wallis
Loistava kirja; Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä.
Tarinat vahvoista ihmisistä kiehtovat minua, tarinat paljon nähneistä ja kokeneista avaavat silmäni paremmin ymmärtämään. Jos minulla olisi idoli, hän saattaisi hyvinkin olla vanha nainen, paljon nähnyt ja rakastanut.
Vanhat naiset
Minä pidän vanhoista naisista,
rumista naisista,
motkottavista mummoista.
He ovat maan suola.
He eivät inhoa inhimillisiä jätteitä.
He tuntevat rakkauden ja uskon,
mitalin kääntöpuolen.
Hamlet riuhtoo verkossa,
Faust näyttelee alhaista ja naurettavaa roolia,
Raskolnikov iskee kirveellä.
Jumala kuolee.
Vanhat naiset nousevat niin kuin joka päivä,
aamun sarastaessa ostavat leipää, viiniä, kalaa.
Sivilisaatio kuolee.
Vanhat naiset nousevat aamun sarastaessa,
avaavat ikkunat, siivoavat roskat.
Ihminen kuolee.
Vanhat naiset pesevät ruumiit, hautaavat kuolleet,
istuttavat kukkia haudoille.
Minä pidän vanhoista naisista,
ryppyisistä naisista,
motkottavista mummoista.
He uskovat ikuiseen elämään.
He näkevät pelkuruuden ja sankaruuden,
suuruuden ja pienuuden,
oikeissa suhteissa arkipäivän vaatimuksiin.
Heidän poikansa löytävät Amerikan,
tuhoutuvat Thermopylaissa,
kuolevat risteillä,
valloittavat avaruuden.
Vanhat naiset ovat pyhien kissojen pyhiä muumioita.
He ovat pieniä kurttuisia,
kuivuneita lähteitä,
hedelmiä
tai lihavia munanmuotoisia buddhia.
Kun he kuolevat,
silmästä virtaa kyynel,
joka yhtyy suunpielessä
nuoren tytön
hymyyn.
Tadeusz Rózewicz
Kommentit